Yhdistyksen palvelut kasvattajille

Tälle sivustolle on kasattu tietoa ja linkkejä kasvattajia varten.

Kennelnimen anominen

Yhdistys puoltaa kasvattajaksi aikovien jäseniensä kennelnimianomuksia. Kennelnimen voi anoa sähköisesti Kennelliiton Omakoira-palvelun kautta. Hanki puolto rotujärjestöltä ennen anomuksen syöttämistä Omakoira-palveluun. Puoltopyynnöt kennelnimianomukseen tulee toimittaa sähköpostitse yhdistyksen sihteerille. Tarkemmat ohjeet löydät tästä linkistä. 

Yhdistyksen suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille

  • Siitokseen käytettävän uroksen ja nartun silmien ja polvien tulee olla tarkastettu ennen ensimmäistä astutusta. Astutushetkellä koiran silmätarkastuslausunnon ei tule olla vuotta vanhempi aina kahdeksaan ikävuoteen asti. Mikäli koiralla on jokin lievä silmätarkastusmerkintä (distichiasis, PPM, PHTVL/PHPV, MRD tai lasiaisen rappeuma), tulee toisen osapuolen olla kyseisen sairauden osalta terve. Siitoksesta poistetun koiran silmät olisi hyvä tarkastaa uudelleen 5-8 -vuotiaana, jolloin saadaan terveystietoa tulevia siitossuunnitelmia varten.
  • Koiraa, jonka sisaruksissa tai vanhemmissa on todettu perinnöllinen silmäsairaus, tulisi käyttää jalostukseen vasta nartun ollessa iältään vähintään n. 3-4-vuotias ja uroksen vähintään n. 5-vuotias.
  • Vähintään toinen vanhemmista on testattu geneettisesti terveeksi linssiluksaation osalta.
  • Vähintään toinen vanhemmista on testattu geneettisesti terveeksi LOA:n (late onset ataxia) osalta.
  • Siitokseen käytettävältä koiralta ei tulisi puuttua enemmän kuin 4 hammasta, erityisen painavista syistä enintään 6 hammasta. Tällöin toisella osapuolella tulee olla täysi hampaisto.
  • Arkaa, vihaista tai sairasta koiraa ei tule käyttää jalostukseen.
  • Nartun siitoskäytön alaikärajana astutushetkellä pidetään 15 kk ja uroksen 12 kk. Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa jalostuskoiran alaikärajaksi suositellaan 2 vuotta.

Jalostusneuvonta, ohjeet

Ohjeet kasvattajalle

1. Selvitä narttusi jalostuskäyttöön liittyvät asiat. Jos olet uusi
kasvattaja, kysy narttusi taustoista sen kasvattajalta.

2. Kysy uroksesta tietoja sen omistajalta ja mahdollisuuksien mukaan myös
uroksen kasvattajalta.

3. Hae tietoa suunnittelemastasi yhdistelmästä myös Kennelliiton
jalostustietokannasta: jalostus.kennelliitto.fi. Tiedot DNA-testatuista koirista löydät sivulta Geenitestatut koirat.

4. Kysy jalostustoimikunnalta. 
Jalostustoimikunta tutkii suunnittelemasi yhdistelmän sukutaulun ja kertoo tiedossaan olevista asioista, jotka voivat vaikuttaa lopulliseen jalostuspäätökseen. Osa jalostustoimikunnan käytössä olevista tiedoista on julkista ja ne voidaan kertoa koiran nimellä. Osa tiedoista ei ole julkista, ja tällöin niistä kerrotaan riskeinä sukutaulussa.


Ohjeet uroksen omistajalle

1. Selvitä uroksesi jalostuskäyttöön liittyvät asiat. Kysy uroksesi
taustoista myös sen kasvattajalta.

2. Selvitä uroksellesi aiotun nartun tiedot sen omistajalta ja Kennelliiton
jalostustietokannasta:  jalostus.kennelliitto.fi. Tiedot DNA-testatuista koirista löydät sivulta Geenitestatut koirat.

3. Kysy tarvittaessa jalostustoimikunnalta neuvoa uroksen jalostuskäyttöön
liittyvistä asioista.

Kasvattajalistalle pääsy

PRT ry:n jäsenmaksun maksaneet kasvattajat saavat yhteystietonsa Parson-lehteen ja verkkosivuille maksamalla 10 euron vuosimaksun yhdistyksen tilille (tilinumero FI4122651800003521, viite 5225).

HUOM! Kasvattajamaksun vuosittainen eräpäivä on 30.4. Tällä summalla saat myös pentuilmoituksesi sivuille näkyviin. Jos haluat, että yhteystietosi näkyvät rodun jäsenlehdessä ja verkkosivuilla, niin ota yhteyttä parsonrussellinterrierit@gmail.com.
Jos kasvattajamaksu ei ole maksettuna eräpäivään mennessä, poistetaan tiedot kasvattajalistalta. Kasvattajalista päivitetään maksamattomien osalta vasta seuraavalle vuodelle uudestaan, joten pidäthän huolen siitä että kasvattajamaksu on maksettu ajoissa!

Uudet kasvattajat päivitetään listoille kun kasvattajamaksu on maksettu ja tiedot toimitettu. Myöskään pentuelistalla ei julkaista pentueita kasvattajalta jolta on ko. vuoden maksu maksamatta ajallaan.

Halutessasi ilmoittaa pentueesi pentujen uudet omistajat vuodeksi pentuejäseneksi, niin täytä kaikista jäsenanomuslomake. Pentuejäsenen hinta on nyt ilmainen.

Pentuevälitys

Yhdistyksen sivuilla julkaistaan ainoastaan kennelnimen omaavien kasvattajien silmä- ja polvitarkastettujen koirien pentueilmoituksia. Pentuvälitykseen otetaan välitettäväksi pentue, jossa isä on ollut astutushetkellä vähintään 12 kk ja emä 15kk. 1.6.2010 alkaen vähintään pentueen toisen vanhemman tulee olla PLL DNA testattu (perinnöllinen linssiluksaatio) terveeksi tai sen tulee olla suvun perusteella geneettisesti terve.
Ole siis itse aktiivinen ja huolehdi, että pentueesi pääsee listalle.

Tee pentueilmoitus tästä!

Geenitestatut koirat

Parsonrussellinterriereille on saatavilla geenitestejä, joiden avulla saadaan ehkäistyä tiettyjä sairauksia sairastavien koirien syntyminen. Jalostukseen käytettäville koirille suositellaan geenitestejä Primääriseen Linssiluksaatioon (PLL), Late Onset Ataksiaan (LOA) ja Spinoserebellaariseen Ataksiaan (SCA). Lisäksi on mahdollisuus testata koiran perimä virtsakivien osalta (Canine Hyperuricosauria).

Testit tekee Animal Health Trust -tutkimuslaitos Englannissa. Testit tilataan AHT:n sivuilta. Kun testipakkaus on saapunut, näytteen ottaa eläinlääkäri, jolloin tulos on virallinen. Näytteenoton jälkeen näyte lähetetään takaisin Englantiin, josta saa tuloksen muutaman viikon kuluttua sähköpostiin.

Yhdistys ylläpitää listaa testatuista koirista ja niiden testituloksista. Mikäli haluat koirasi listalle lähetä seuraavat tiedot osoitteeseen prt.dnatestit@gmail.com:
 
- Koirasi tulos ja tuloksen sertifikaatti
- Näytteenottaneen eläinlääkärin nimi
- Näytteenottopäivämäärä
- Näytteenottopaikka


Neurologiset sairaudet – Degeneratiivinen Myelopatia (DM)

Degeneratiivinen myelopatia (DM) on perinnöllinen, etenevä hermostollinen sairaus. Siitä käytetään myös nimistystä selkäydinrappeuma, joka johtaa hiljalleen koiran halvaantumiseen. Sairautta tavataan useassa koirarodussa mutta yleisimmin sitä esiintyy saksanpaimenkoirilla ja welsh corgi pembrokella. Parsoneille löytyy geenitesti tähän sairauteen ja rodussamme on geneettisesti terveitä, alttiita ja kantajia.

Ei ole vielä tarkasti osoitettu, kehittyykö kaikille geenivirheen suhteen samanperintäisille koirille oireita. Sairaus ilmenee vasta vanhalla iällä ja osa koirista ei luonnollisen elinikänsä aikana kehitä oireita sairaudesta. On epäselvää, onko sairausprosessi näissä koirissa päällä mutta ei ehdi ilmetä ennen muun terminaalisen sairauden ilmenemistä vai eikö mutaatio aiheuta kaikilla koirilla sairausprosessia. Sairauden oireisto myös vaihtelee roduittain. Sairaus kuitenkin periytyy autosomaalisesti resessiivisesti.

Parsoneiden tämän hetken (05/2020) tilanne testatuista koirista Mydogdna-testikitin mukaisesti on:

- Kantaja / Carriers 27.55%

- Geneettisesti altis / At risk 1.53%

Miten sairaus ilmenee?

DM on siis etenevä selkäytimen rappeumasairaus, jota esiintyy useassa rodussa. Degeneratiivisen myelopatian keskimääräinen alkamisikä on noin yhdeksän vuotta ja sairaus aiheuttaa takajaloissa ensimmäisenä ilmenevää lihasten näivettymistä sekä koordinaatiovaikeuksia. Tämä johtuu hermokudoksen rappeutumisesta. Sairaus ei aiheuta itsessään kipua, mutta sairauden edetessä koira kärsiä eturaajaoireista ja taudin terminaalivaiheessa se ei pysty enää liikkumaan itsenäisesti eikä pidättämään ulostetta ja virtsaa.

DM:ta sairastavan koiran liikettä voi olla vaikea erottaa sellaisista koirista joilla on lonkan dysplasiaa, takaraajojen nivelrikkoa, niveltulehduksia tai nikamavälilevyn sairauksia. DM sairaat koirat voivat menettää liikkumiskykynsä 6 kk - 2 vuotta oireiden puhkeamisen jälkeen. DM etenee yleensä hitaammin pienikokoisilla koirilla kuin suurilla koirilla.

Oireet:

  • koordinaatiopuutokset
  • lihasten rappeutuminen
  • ulosteen- ja virtsanpidätyskyvyttömyys
  • Alttiiden parsoneiden sairastumisriskistä ei vielä ole juurikaan todellista tietoa. Altis-tulos merkitsee mahdollisuutta − ei siis edes todennäköisyyttä − myelopatian kehittymiseen. Mikäli DM-tyyppisiä oireita esiintyy, on joka tapauksessa tehtävä tutkimuksia muiden, hoidettavissa olevien sairauksien varalta.

    Sairauden vakavuusaste on kuitenkin merkittävä MyDogDna:n mukaan.


    Geenitestit avuksi!

    Degeneratiiviseen Myelopatiaan löytyy yksittäisiä testejä mutta se on myös MyDogDna-testikitissä. Jos koirallasi on vanhempi MyDogDna-passi, voit päivittää passin lisäosan 40 e hintaan jolloin saat DM-tuloksen ja muutaman muun sairauden statuksen.

    Periytymismalli

    Autosomaalinen peittyvä (epätäydellinen penetranssi)

    Geenitestin tulokset raportoidaan seuraavanlaisesti:

  • Normaali (N/N) – terve geeni molemmilta vanhemmilta, englanniksi ”clear”
  • Kantaja (DM/N) – terve geeni toiselta tai virheellinen geeni toiselta vanhemmalta englanniksi ”carrier”
  • Altis (DM/DM) – molemmilt avanhemmilta virheellinen geeni, englanniksi ”at risk”
  • Jalostusohje DM-testituloksen osalta

  • Tämän geenitestin paljastama alttius selkäydinrappeumalle periytyy yksinkertaisesti molemmilta vanhemmilta ja virheellisen geenin määrä rodussa on helppo laimentaa, kun tiedetään koirien geneettinen perimä: virheellisen geenin perineelle (joko vain toiselta tai molemmilta vanhemmilta) koiralle valitaan tervegeeninen pari, jolloin jälkeläiset voivat korkeintaan kantaa virhegeeniä eivätkä nykytietämyksen mukaan sairastu kyseiseen tautiin. Koska kysymyksessä on geenitesti, tarve sen tekemiseen on vain kerran koiran elämän aikana.
  • ’Normaali’ (N/N)-tulos tarkoittaa, että koira on perinyt molemmilta vanhemmiltaan normaalin eli terveen geenin, eikä voi jättää omille jälkeläisilleen sairasta geeniä. ’Normaali’ koira on turvallinen valinta jalostuskumppaniksi sekä kantaja(N/DM)- että altis(DM/DM)- tuloksen saaneelle jalostustuskoiralle, jolloin jälkeläiset voivat olla korkeintaan kantajia (N/DM). Kantajat eivät tämän päivän tietämyksen mukaan sairastu.
  • Kantajan ja alttiin kumppaniksi on siis valittava ’Normaali’ yksilö.
  • Jalostustoimikunta haluaa korostaa, että DM-tutkimuksia tehdään jalostuksen valintojen avuksi, ei karsimaan jalostuskoiria. Karsimalla menetämme kenties arvokkaita ominaisuuksia ja joka tapauksessa hyvin arvokasta monimuotoisuutta. Ennen kuin käytettävissämme on enemmän tietoa DM-sairaudesta rodussamme, ei tulisi karsia alttiitakaan (oireettomia) koiria jalostuksesta. Sairas geeni ei tarkoita sairas koira.
  • ****

    -Parsonrussellinterrierit ry tukee parsoneiden MyDogDna-passien ostoa vuonna 2020 30€/koira (max 100 passia/vuosi). Ohjeet tuen saamiseksi löytyy yhdistyksen kotisivuilta.

    -Parsonrussellinterrierit ry tukee MyDogDna-passien lisäosan päivitystä vuonna 2020 20 €/koira vuonna 2020 (max 100 päivitystä)

    -Vuonna 2021 lisäosan päivitystuki on 10 €/koira (max 100 päivitystä)

    -Päivityspaketin näytteen voi ottaa omista itse, mikäli ensimmäinen näyte MyDogDna passista on eläinlääkärin/virallisennäytteenottajan ottama. Virallisessa näytteenotossa varmistetaan että koira tilauslomakkeella ja näytteenotossa ovat sama yksilö. Päivitys Paketissa identiteetin varmistus tapahtuu DNA-vertailulla aiempaan materiaaliin jonka takia näytteen voi ottaa itse. Ohjeet näytteenottoon tulevat päivityspaketin yhteydessä.

    Koonnut: Miia Rastas, Jalostustoimikunnan pj, SKL Jalostusneuvoja