FCI:n ulkopuolisessa rekisterissä olevan koiran rekisteröinti

- Koiran rekisteröimiselle on painavat jalostukselliset ja terveen kannan ylläpitämiseen tähtäävät perusteet.
– Koirasta on yli 15 kk iässä annettu kahden rotujärjestön nimeämän rodun arvosteluoikeuden omaavan ulkomuototuomarin antama kirjallinen lausunto, jonka mukaan koira on rotumääritelmän mukainen.
– Koira on virallisesti tunnistusmerkitty.
– Anomuksen liitteenä on rotujärjestön lausunto asiasta.
– Koiralla on Kennelliiton hyväksymä DNA-tunniste.
– Koira täyttää rodun PEVISA-määräykset.

Kyseiset koirat ovat olleen ns. käyttökoira-rekistereistä, joiden suvut ovat uusia Suomessa. Parsonrussellinterriereiden osalta kyse on Jack Russell Terrier of GB England tai sen alajärjestön rekisterissä olevista ns. working jack russelleista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tällaisella
rekisteröintitavalla on parsonrussellinterrieriksi rekisteröity kolme koiraa: Kingsway Coroner (rek. vuonna 2013), Foxnipper Gimmick (rek. vuonna 2016) ja Bixit’s McAllan (rek. vuonna 2016). Nämä koirat ovat lähtömaassaan rekisteröityjä, geenitestattuja, terveystarkastettuja sekä ulkomuototuomareiden rodunomaiseksi vakuuttamia. Tämä on ollut hyvä lisä rodullemme ja varsinkin geenipoolin takia erittäin tärkeä.

Oman koirani, Bixit’s McAllanin, rekisteröinnin yhteydessä ilmeni, että tähän menetelmään on vuonna 2018 tulossa muutos: ”Rotujärjestölle annetaan tiedoksi, että1.1.2018 lähtien FCI:n määräysten mukaisesti FCI:n ulkopuolisista rekistereistä merkityt parsonrussellinterrierit voidaan rekisteröidä koirarekisteriohjeen kohdan 11.1.1 mukaisella menettelyllä, mikäli lähtömaa hyväksyy ko. FCI:n
ulkopuolisen rekisterin.” (JTT:n päätös 13.12.2016 (10/2016)

Kirsi Sainio (JTT:n varapuheenjohtaja ja FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja)
selventää muutosta näin:

"Hei, ohessa laitan teillekin tätä ruotsalaisen parsonrusseliksi meillä rekisteröitäväksi anotun, englantilaisessa Jack Russellrekisterissä olevan koiran tiimoilta käytyä keskustelua. SKK on ilmoittanut Kennelliitolle, että koiraa ei oteta rotuun Ruotsissa. Samalla, jos se rekisteröidään Kennelliitossa, SKK toivoo, että koiralle ei merkitä Kennelliiton tietoihin mitään sukutaulua.

Olen keskustellut tästä tilanteesta jo aikaisemmin puhelimitse Arjan kanssa ja kuten Hanna Räty tuossa omassa sähköpostiviestissään toteaa, on Suomessa odottamassa muutama parsonrusseliksi rekisteröitävä koira, joka ei ole vielä täyttänyt tuota 15 kk ikää. Selvyyden vuoksi on sanottava, että kyseessä ei ole siis rotuunottomenettely, koska parsonrussellinterrierin rotukirja ei ole avoin! Tämä olisi hyvä tehdä kaikille rotujärjestön kautta asiaa tiedustelevalle selväksi. Kyseessä on koirarekisteriohjeen mahdollistama FCI:n ulkopuoliseen rekisteriin parsonrusselliksi merkityn koiran rekisteröinti meillä. Koska tällaisilla koirilla ei ole välttämättä näyttelytulosta tai muuta jalostustarkastusta tehtynä, tarvitaan kahden ulkomuototuomarin lausunto rodunomaisuudesta ja lähinnä myös siitä, että koiralla ei ole rotumääritelmässä mainittuja hylkääviä virheitä. Tämä on täysin eri asia kuin rotuunotto, jossa otetaan siis täysin tuntemattomista taustoista olevia, rekisteröimättömiä ja lähtökohtaisesti vain rotua muistuttavia koiria rekisteriin. Tällä hetkellä avoin rotukirja Suomessa on ainoastaan lappalaiskoirilla ja jakckrusselinterriereillä. Jälkimmäisen tapauksessa rotukirjat suljetaan nyt, kun rodun alkuperämaa Iso-Britannia on aloittanut rodun virallisen rekisteröinnin. Suomen Kennelliiton ei ole mahdollista avata rotukirjaa kuin kotimaisille roduille. Ulkomaisille roduille rodun avoimesta rotukirjasta päättää rodun kotimaa/rotumääritelmämaa, parsonrussellinterrieri tapauksessa siis Iso-Britannia. FCI:n ulkopuolisesta rekisteristä rotuun rekisteröitävän koiran tapauksessa kyseessä on siis selkeä kannanhoidollinen toimenpide, jossa pitäisi selkeästi pystyä osoittamaan, että näillä tiettyyn rotuun rekisteröidyillä koirilla on merkitystä rodun terveyden, monimuotoisuuden tai käyttöominaisuuksien ylläpitämiseksi.

Esimerkiksi tämän Ruotsista tuodun koiran tapauksessa koirille ei siis merkitä sukutaulutietoja, mutta kyseessä ei siis ole kuitenkaan rotuunotto. Sillä ei ole jälkeläisiä eikä käyttökoetulosta, joten sen merkitys kannan monimuotoisuudelle, ulkonäölle ja käyttöominaisuuksille jää nähtäväksi.

Koirarekisteriohjetta ollaan uudistamassa vuonna 2018-2019, ja tällaisia koiria varten on suunnitteilla työkoirarekisteri. Tällaisesta rekisteristä koiria olisi sitten mahdollisuus myöhemmin "nostaa" ER-rekisteriin, mikäli sen ominaisuudet sitä edellyttävät. Mutta tämä mahdollisuus on siis vielä täysin suunnitteluvaiheessa.

Mitä sitten tarkoitetaan FCI:n ulkopuolisesta rekisteristä tapahtuvalla rekisteröinnillä,
jos kyseessä ei ole rotuunotto?
Pääsääntöisesti FCI:n ulkopuolisesta rekisteristä tapahtuvalla rekisteröinnillä tarkoitetaan siis rekisteröintiä sellaisista maista, joissa ei ole FCI:n hyväksymää koirarekisteriä tai toimivaa kennelorganisaatiota. Niinpä olemme rekisteröineet esimerkiksi tiibetinmastiffeja Nepalista ja aavikkosalukeja Afganistanista. Nämäkin koirat ovat kuitenkin olleet rekisteröityneinä paikalliseen
koirarekisteriin, esimerkiksi tiibetinmastiffit Annapurna Kennel Clubiin jne. Tämä rekisteröinti ei ole siis tarkoitettu koirille, joita ei syystä tai toisesta saada Ruotsissa tai Saksassa tai muussa FCI-maassa tai FCI:n sopimuskumppanimaassa rekisteriin. Voimme edelleenkin jatkaa näistäkin maista tuotavien parsonrussellinterriereiden rekisteröintiä, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että saamme lausunnon lähtömaan kennelkeskusjärjestöltä, että koiran merkitseminen ER-rekisteriin täällä on hyväksyttävää. Ensisijaisesti tällaisia koiria tulisi saada erikoisrekisteriin siis lähtömaassaan. Mikäli lähtömaan kennelkeskusjärjestö vastustaa tällaista rekisteröintiä, emme voi tällaiseen "kierrätykseen" ryhtyä. Jo pelkästään FCI:n säännöt kieltävät tämän.

Koska pyrimme jatkossa pääsääntöisesti noudattamaan tätä koirarekisteriohjeen ja FCI:n määräystä, olisi rotujärjestön hyvä tiedottaa jäseniään tästä. Mikäli koiraa ei siis voi lähtömaassa rekisteröidä FCI:n
hyväksymään rekisteriin tai mikäli lähtömaa ei hyväksy sen rekisteröintiä Suomessa erikoisrekisteriin, voidaan edelleen tapauskohtaisesti harkita koirarekisteriohjeesta poikkeamista. Tällöin tarvitsemme selkeästi rotujärjestöltäkin lausunnon siitä, miten mahdollisesti ko. yksilö hyödyttää parsonrussellterrieripopulaatiota Suomessa. Jatkossa ei ole mahdollista rekisteröidä tällaisia koiria Kennelliiton rekisteriin vain sillä perusteella, että näin on tehty aikaisemminkin.

Koska ilmeisesti Suomessa on odottamassa ER-rekisteröintiä muutamia tänne tuotuja koiria, pyytäisin rotujärjestöltä arviota siitä, kuinka paljon kuinka paljon tällaisia koiria on. Näiden koirien kohdalla voidaan harkita rekisteröintiä vielä aikaisemman käytännön mukaisesti. Tästä käytännöstä tiedotetaan myös muita rotujärjestöjä, joiden edustamia rotuja rekisteröidään FCI:n ulkopuolisista rekistereistä. Asia selvennetään myös koirarekisteriohjeeseen.”

Sainion tekstiä selvittääkseni esitin häneltä vielä pari
kysymystä:

1. "Voidaan edelleen tapauskohtaisesti harkita koirarekisteriohjeesta poikkeamista" tarkoittaako tämä että poikkeus on edelleen mahdollista tehdä, jos siihen nähdään rodun kannalta tarve?
Aina voidaan poiketa, mikäli on tarvetta, koirarekisteriohjeesta poikkeaminen
on kuitenkin aina Kennelliiton hallituksen päätös. Rotujärjestön puolto
tarvitaan myös.

2. Viimeisen viiden vuoden aikana FCI:n ulkopuolisista rekistereistä SKL:n rekisteriin on rekisteröity kolme erisukuista koiraa (alle 1% rekisteröintimäärästä), joten minusta voidaan katsoa, että kyseessä on ollut jalostuksen ja rodun monipuolisuuden edistäminen. Tällä hetkellä FCI:n ulkopuolisista rekistereistä SKL:n rekisteriin pääsyä odottaa yksi koira. Mikä määrittää mikä on
parsonrussellterrieripopulaatiolle tarpeeksi?
Rodun kotimaa. Kysymys tulisi esittää ensi sijaisesti siis Englannin rotuyhdistykselle. Tarpeellisuus tai jalostuksen ja rodun monimuotoisuuden edistäminen tulisi myös perustua faktoihin. Eli mitä näyttöä on siitä, että rodun jalostusta on parannettu rotukirjan ulkopuolelta rotuun rekisteröidyillä
koirilla? Kuinka paljon on jälkeläisnäyttöä ja esim. terveystutkimustuloksia? Eikö ensin olisi järkevää seurata, mitä nämä nyt rotukirjan ulkopuolelta tulleet koirat ovat rotuun tuoneet ja sen jälkeen arvioida, onko lisätarvetta tuonneille rotukirjan ulkopuolelta?

3. Aikaisemmassa viestissäsi ilmoitit, että koska tällainen rekisteröintitapa ei ole sallittua rodun lähtömaassa emme Suomessakaan voi näin tehdä. Kuitenkin ymmärtääkseni meidän rodun kotimaassa Iso-Britanniassa samanlainen menettely on mahdollista: "Registration of dogs of unverified parentage is now permissible (the ancestry of the dog and how it originated may not be known but if it is judged to look like a particular breed it is admitted to the register in order to increase diversity.) (http://www.thekennelclub.org.uk/health/kennel-club-actions-to-improve-dog-health/)". Miksi Suomessa olemme muuttamassa käytäntöä?

Juuri näin, eli tämän perusteella olisi siis mahdollista rekisteröidä tällaisia koiria The Kennel Clubissa ja sen jälkeen FCI:ssa. Se sopii paremmin kuin hyvin. Vaihtoehtoisesti tällaisille rekisteröinneille Suomessa pitäisi saada The Kennel Clubin tai rodun brittiläisen rotuyhdistyksen suostumus. Eli jos tällainen rekisteröintitapa sopii briteille ja siihen saadaan heidän kirjallinen suostumuksensa, niin se kyllä riittää meille. Eli tässä kannattaa olla aktiivinen rodun kotimaahan päin. Samalla lailla voidaan tällaisia koiria ensin rekisteröidä esim. VDH:n alaiseen rekisteriin ja sitten meillä tai Itävallan Kennelklubissa ja sitten meillä jne. FCI:n säännöt edellyttävät yksiselitteisesti, että FCI:n ulkopuolisista rekistereistä olevia koiria voidaan rekisteröidä FCI:n alaiseen rekisteriin vain FCI:n jäsenmaiden tai sopimuskumppaneiden rekistereistä. The Kennel Club on tällainen sopimuskumppani. FCI:n ulkopuolisesta rekisteristä suoraan rekisteröidään koiria vain maista, joissa ei ole FCI:n alaista rekisteriä tai ko. maalla ei ole FCI:n kanssa sopimusta rekisterikirjojen hyväksymisestä.

4. Englannissa parsonrussellinterrieri rotu on nostettu monipuolisuuden uhan vuoksi tarkkailun alle olevalle listalle. Eikö tämä vaikuta meidän rotuun myös Suomessa? "The Kennel Club is concerned with protecting those breeds of dog which are of British origin and are considered to be vulnerable i.e. those whose numbers are declining and whose status within the world of dogs has diminished over a number of years. A decision was made in June 2003 that research would be undertaken to identify and confirm the relevant breeds and the extent and nature of their vulnerability. This research not only featured breeds of dog which are basically of British origin, but with the support of the Irish Kennel Club, the research also included native Irish breeds. The work carried out concentrated on those breeds which achieve 300 or fewer registrations each year in the UK, and statistics were pulled together to identify the relevant breeds and the extent and nature of their vulnerability."

Kuten edellä totesin, kannattaa rodun harrastajien olla yhteydessä rodun kotimaahan ja saada sieltä suostumus näiden koirien rekisteröintiin täällä. Olemme mielellämme yhteistyössä kaikkien kanssa tässä asiassa, kunhan rekisteröinnit tehdään sääntöjen ja ohjeiden edellyttämällä tavalla eikä "tiskin alta" kiertoteitä.

Teksti Hanna Räty