Degeneratiivinen myelopatia (DM) on perinnöllinen, etenevä hermostollinen sairaus. Siitä käytetään myös nimistystä selkäydinrappeuma, joka johtaa hiljalleen koiran halvaantumiseen. Sairautta tavataan useassa koirarodussa mutta yleisimmin sitä esiintyy saksanpaimenkoirilla ja welsh corgi pembrokella. Parsoneille löytyy geenitesti tähän sairauteen ja rodussamme on geneettisesti terveitä, alttiita ja kantajia.

Ei ole vielä tarkasti osoitettu, kehittyykö kaikille geenivirheen suhteen samanperintäisille koirille oireita. Sairaus ilmenee vasta vanhalla iällä ja osa koirista ei luonnollisen elinikänsä aikana kehitä oireita sairaudesta. On epäselvää, onko sairausprosessi näissä koirissa päällä mutta ei ehdi ilmetä ennen muun terminaalisen sairauden ilmenemistä vai eikö mutaatio aiheuta kaikilla koirilla sairausprosessia. Sairauden oireisto myös vaihtelee roduittain. Sairaus kuitenkin periytyy autosomaalisesti resessiivisesti.

Parsoneiden tämän hetken (05/2020) tilanne testatuista koirista Mydogdna-testikitin mukaisesti on:

- Kantaja / Carriers 27.55%

- Geneettisesti altis / At risk 1.53%

Miten sairaus ilmenee?

DM on siis etenevä selkäytimen rappeumasairaus, jota esiintyy useassa rodussa. Degeneratiivisen myelopatian keskimääräinen alkamisikä on noin yhdeksän vuotta ja sairaus aiheuttaa takajaloissa ensimmäisenä ilmenevää lihasten näivettymistä sekä koordinaatiovaikeuksia. Tämä johtuu hermokudoksen rappeutumisesta. Sairaus ei aiheuta itsessään kipua, mutta sairauden edetessä koira kärsiä eturaajaoireista ja taudin terminaalivaiheessa se ei pysty enää liikkumaan itsenäisesti eikä pidättämään ulostetta ja virtsaa.

DM:ta sairastavan koiran liikettä voi olla vaikea erottaa sellaisista koirista joilla on lonkan dysplasiaa, takaraajojen nivelrikkoa, niveltulehduksia tai nikamavälilevyn sairauksia. DM sairaat koirat voivat menettää liikkumiskykynsä 6 kk - 2 vuotta oireiden puhkeamisen jälkeen. DM etenee yleensä hitaammin pienikokoisilla koirilla kuin suurilla koirilla.

Oireet:

• koordinaatiopuutokset
• lihasten rappeutuminen
• ulosteen- ja virtsanpidätyskyvyttömyys

Alttiiden parsoneiden sairastumisriskistä ei vielä ole juurikaan todellista tietoa. Altis-tulos merkitsee mahdollisuutta − ei siis edes todennäköisyyttä − myelopatian kehittymiseen. Mikäli DM-tyyppisiä oireita esiintyy, on joka tapauksessa tehtävä tutkimuksia muiden, hoidettavissa olevien sairauksien varalta.

Sairauden vakavuusaste on kuitenkin merkittävä MyDogDna:n mukaan.

Geenitestit avuksi!

Degeneratiiviseen Myelopatiaan löytyy yksittäisiä testejä mutta se on myös MyDogDna-testikitissä. Jos koirallasi on vanhempi MyDogDna-passi, voit päivittää passin lisäosan 40 e hintaan jolloin saat DM-tuloksen ja muutaman muun sairauden statuksen.

Periytymismalli

Autosomaalinen peittyvä (epätäydellinen penetranssi)

Geenitestin tulokset raportoidaan seuraavanlaisesti:

• Normaali (N/N) – terve geeni molemmilta vanhemmilta, englanniksi ”clear”
• Kantaja (DM/N) – terve geeni toiselta tai virheellinen geeni toiselta vanhemmalta englanniksi ”carrier”
• Altis (DM/DM) – molemmilt avanhemmilta virheellinen geeni, englanniksi ”at risk”

Jalostusohje DM-testituloksen osalta

• Tämän geenitestin paljastama alttius selkäydinrappeumalle periytyy yksinkertaisesti molemmilta vanhemmilta ja virheellisen geenin määrä rodussa on helppo laimentaa, kun tiedetään koirien geneettinen perimä: virheellisen geenin perineelle (joko vain toiselta tai molemmilta vanhemmilta) koiralle valitaan tervegeeninen pari, jolloin jälkeläiset voivat korkeintaan kantaa virhegeeniä eivätkä nykytietämyksen mukaan sairastu kyseiseen tautiin. Koska kysymyksessä on geenitesti, tarve sen tekemiseen on vain kerran koiran elämän aikana.
• ’Normaali’ (N/N)-tulos tarkoittaa, että koira on perinyt molemmilta vanhemmiltaan normaalin eli terveen geenin, eikä voi jättää omille jälkeläisilleen sairasta geeniä. ’Normaali’ koira on turvallinen valinta jalostuskumppaniksi sekä kantaja(N/DM)- että altis(DM/DM)- tuloksen saaneelle jalostustuskoiralle, jolloin jälkeläiset voivat olla korkeintaan kantajia (N/DM). Kantajat eivät tämän päivän tietämyksen mukaan sairastu.
• Kantajan ja alttiin kumppaniksi on siis valittava ’Normaali’ yksilö.
• Jalostustoimikunta haluaa korostaa, että DM-tutkimuksia tehdään jalostuksen valintojen avuksi, ei karsimaan jalostuskoiria. Karsimalla menetämme kenties arvokkaita ominaisuuksia ja joka tapauksessa hyvin arvokasta monimuotoisuutta. Ennen kuin käytettävissämme on enemmän tietoa DM-sairaudesta rodussamme, ei tulisi karsia alttiitakaan (oireettomia) koiria jalostuksesta. Sairas geeni ei tarkoita sairas koira.

****

-Parsonrussellinterrierit ry tukee parsoneiden MyDogDna-passien ostoa vuonna 2020 30€/koira (max 100 passia/vuosi). Ohjeet tuen saamiseksi löytyy yhdistyksen kotisivuilta.

-Parsonrussellinterrierit ry tukee MyDogDna-passien lisäosan päivitystä vuonna 2020 20 €/koira vuonna 2020 (max 100 päivitystä)

-Vuonna 2021 lisäosan päivitystuki on 10 €/koira (max 100 päivitystä)

-Päivityspaketin näytteen voi ottaa omista itse, mikäli ensimmäinen näyte MyDogDna passista on eläinlääkärin/virallisennäytteenottajan ottama. Virallisessa näytteenotossa varmistetaan että koira tilauslomakkeella ja näytteenotossa ovat sama yksilö. Päivitys Paketissa identiteetin varmistus tapahtuu DNA-vertailulla aiempaan materiaaliin jonka takia näytteen voi ottaa itse. Ohjeet näytteenottoon tulevat päivityspaketin yhteydessä.

Koonnut: Miia Rastas, Jalostustoimikunnan pj, SKL Jalostusneuvoja